I - Baarissa
II - Krapula
III - Lopetus
IV - Jälkipyykki
V - Katumus?

[I - Baarissa]

(Instrumentaalinen)

[II - Krapula]

Aloitin päiväni heräämällä
tähän pelonsekaiseen aamuun
ai, se onkin jo ilta

Noh, eilinen taisi mennä vähän pitkäksi
mutta vihdoin sen tajusin
nyt tiedän mitä tehdä


Järkeen käyvä ajattelu
se saa nyt odottaa
ennen kuin olen tehtäväni suorittanut
en voi nukahtaa

Vaan tämä on minulle tarkoitettu
tämä on pakko hoitaa
Mutta vain minulle tarkoitettu
tämä hoidetaan salaa


Lattia oli täynnä lasinsiruja
pulloista hajonneista
muistoista särkyneistä

Ei! Kyllä! Nyt täytyy koota itsensä
vielä yksi pullollinen
se kertoo mitä tehdä


Järkeen käyvä ajattelu
se jää nyt unholaan
ennen kuin olen tehtäväni suorittanut
en voi nukahtaa

Mutta nyt mä vihdoin nähdä saan
kuinka kuuluu rakastaa
ja kokea sen sinäkin nyt saat
olet osa tätä nirvanaa


Aamun sarastaessa
mä näytän sulle
kuinka kaikki huolet lakaistaan
pois onnen tieltä

Onnen maat odottavat sua jo
mä oon sun porttis
tuonpuoleiseen huvilakartanoon

Kunhan vain tämän puukkoni teroitan
ja isken sen sun-

[III - Lopetus]

"Ei, älä karkaa minnekkään
mulla ei oo nyt aikaa leikkiä sun kanssas
Oo aivan hiljaa nyt vaan
kukaan ei kuitenkaan kuule sun huutoas
Sun veres on niin lämmintä,
niin kaunista kun se värjää ihon
Odota, pysy siinä
aivan rauhassa nyt vaan
Tää kirpasee vaan kerran"

[IV - Jälkipyykki]

Hyvää yötä nyt
nuku hyvin
Hyvää yötä nyt
ikuisesti

"Kun katson näitä verisiä käsiä
tunnen, jotain kuolee sisälläni
minä itse siellä kuolen
ei tuon toisen tunteet kiinnosta"

"Kun katson tuota elotonta ruumista
tunnen, jotain on tehtävä
täytyy hävittää todistusaineisto
ennen kuin joku huomaa, ennen kuin itse tajuan"

Että

Mitä
missä
milloin
miksi
minkä takia

Kuka
ketkä
koska
kunnes
jos vain
ehkä

Ei kai
kyllä vai
siten kai
miten vain
en tahdo tietää
tekoni jälkipyykki on liian saastaista

Mutta tahdon tietää mikä minua riivaa
tahdon tietää mikä teolle pistää alun
Onko se oma sydämeni, tuolla se lyö
en tohdi uskoa
se sama sydän häntä ennen niin rakasti

Hiljaa
nyt aivan hiljaa
aamu vaihtuu iltaan ennen kuin huomaankaan
pimeys huoneeni vangitsee

Pimeys ottaa muistoni omakseen
muistoni menneisyydestä vangitsee
uskoni ihmisyydestä häilenee
kun sisälläsi kuollut hauras sydän palelee

Yksin pimeydessä minäkin palelen
kun sinua yksin pimeydessä pitelen

[V - Katumus?]

Käteni eivät kestä enää painoa
mieleni soittaa vain samaa raitaa
kuka saisi hänet palaamaan

Asettelen hänet makuulle
tahdon vain viimeisen kerran nähdä
kuinka kauniisti hän nukkuukaan

Kuinka kauniisti hän nukkuukaan

"Ei, en tahdo nähdä..."