1. |
Jumalan pelko
17:21
|
|||
I - Pahuus
II - Taivaan ilot (ja pidot)
III - Orjantappurakruunu
IV - Saatanan(moiset) bileet
V - Taivaaton
[I - Pahuus]
Tämä on se paikka
Yksi hämärä aukea
Metsän ympäröimä
Jossa luonto värisee pelkoaan
Puut pudottaneet lehtensä
Ja keskellä yksi laho
harmaanmusta lato
Ladossa yksi Saatanan huorista
Synnyttää ihmislapsia
Jumala pelkää tätä paikkaa
Enemmän kuin mitään
Aukealla hento sumuverho
Enkelten loputtomat hiukset
kahlittuna maahan
Ruohonkorret raskaana kasteesta
Kaste enkelten kyynelinä
Ja keskellä yksi laho
harmaanmusta lato
Ladossa yksi Saatanan huorista
Synnyttää ihmislapsia
Jumala pelkää tätä paikkaa
Enemmän kuin mitään
[II - Taivaan ilot (ja pidot)]
Anna kuoleman tanssittaa tangoa
Jumala antaa syntiselle armoa
Palkitsee puutarhansa ainoan tuholaisen
Pelastaa helvetiltä paholaisen
"Puut liikkumattomana ukkospilveä vasten
odottaen
ihmisten aika on tullut maksaa
valomerkin aika koittaa pian
ja aamulla:"
Taivas repeää syntiemme painon tähden
enkelit oksentavat päällemme saasteveden
vaan laskut on vielä, ja maksettavana
ei jumalauta jumalalla on darra!
[III - Orjantappurakruunu]
Jumala ei hyväksy minua
ei muita kaltaisiani
Jumala ei hyväksy ihmistä
ei itseään
Kuin kuningas
joka pelkää kruununsa painoa
kuvaansa peilissä
silti kumartaen
Jumala ei hyväksy mitä kirjoitan
ei itseään
[IV - Saatanan(moiset) bileet]
Ja Saatanan sambajuhlissa
kastanjetteja soittaa Jumala
Ja keskellä yksi laho
harmaanmusta lato
ladossa yksi Saatanan huorista
synnyttää ihmislapsia
[V - Taivaaton]
Joskus pienempänä
mietin iäisyyttä
ja minä pelkäsin sitä
sitä kun olisi aina
joka päivä
aina
iankaikkisesti
aamen
Loputon meri
ei rantaa koskaan
yksi pisara
voisi kertoa tuhat tarinaa
Eikä koskaan näkisi
Mitä on unen takana
Avaruuden sylissä
Tähtien alla
Enkä halunnut taivaaseen
|
||||
2. |
Esirippu taivaalla
06:36
|
|||
Viime säteet pirstoutuvat rikki
näetkö
värit taivaalla, yllämme
otan kädestäsi kiinni kun sinua paleltaa
Yksinäinen lintu lehahtaa
puun latvasta toiseen
laulaa surullisen tarinan
pian on aika mennä
Sillä horisontin takaa jo syksy kajastaa
minä tiedän
Kun
taivas avaa purppuran esirippunsa
ja
paljastaa tähtensä
valonlähteensä
huomaamme, olemme niin helvetin pieniä
ja niin yksin
että se pelottaa
Ja jossain keuhkojen välissä
rauhallinen liekki
majakassa
ympäröivä meri nukkuen
Minä kahlaan rannassa
kastevedessä
enkä rukoile mitään muuta
kuin että saisin pitää tästä kiinni
Vaikka horisontin takaa jo syksy kajastaa
minä tiedän
Kun
taivas avaa purppuran esirippunsa
ja
paljastaa tähtensä
valonlähteensä
kysymme, onko minämme löytänyt päämääräänsä
anna minulle
tarkoitukseni, jumala
|
||||
3. |
Idiotismiprosentti
14:00
|
|||
I - Miehisyys
II - Suomi-jellonat
III - Soidintanssi
IV - Lintuperspektiivi
V - Elämän hiekka
[I - Miehisyys]
Nousen merestä ja perustan ihmiskunnan
nimitän itseni kuninkaaksi
muut saavat maksaa, vaan minkä summan
raiskaan maat, naiset, luonnon kaikki kummajaiset
Minä pukeudun siniseen
sinut puen minä punaiseen
kyllä lapsemme roolimallit tarvitsee
jotta tietää kumpi sukupuoli hallitsee
Idiotismiprosenttini
määrittää miehuuteni
ja kusielimeni pituus
naiseni
Miehisyys on sitä että rakastaa
koti, uskonto ja isänmaa
poikasi miehiseksi tulee sinunkin kasvattaa
sitä yhteiskuntaidylli arvostaa
Minä raivaan metsään ympyrän
kutsun sitä isänmaaksi
vastuun maani puolustuksesta ymmärrän
vaikka olenkin vain tänne sattunut syntymään
Hei poika, tässä uusi leikki
- tähtää vihollista, vastustajaa
Hei koira, tässä uusi käsky
- seuraa johtajaa
Itsetunto-ongelmani, pelkuruuteni,
kaikki korjataan
kun vihollisnaapuriani, veljiäni,
aseella tähtää saan
[II - Suomi-jellonat]
Leijona-riipus kaulassa
kertoo kaiken olennaisen minusta
olen toivo Suomen armeijan
olen Suomi-jellona!
Miau!
[III - Soidintanssi]
Ja isät, lukitkaa tyttäret kun lähden baariin
iskän uuteen Audiin kannan jonkun saaliin
ja muiden urosten kanssa ryhdyn soidintanssiin
hei kato beibi, mä ajan ja sä oot turpa kii
Koti
uskonto
ja isänmaa
Leijona-riipus kaulassa
kertoo kaiken olennaisen minusta
olen toivo Suomen armeijan
olen Suomi-jellona!
Miau
miau
miau
mau
Idiotismiprosenttini
määrittää miehuuteni
ja kusielimeni pituus
naiseni
Itsetunto-ongelmani, pelkuruuteni,
kaikki korjataan
kun käskynantajani, vara-aivosoluni
paskaa syöttää
lusikalla
pyyhkii suun paperilla
sanoo: "hei, itse ei ajatella sun näin tarvitsei"
[IV - Lintuperspektiivi]
Jos niinkuin lintu katsoo alas taivaalta
voisi ihminen ottaa eläimestä oppia
reviirirajansa myös kaikilla
vaan ilman ihmisen piirtämiä valtiorajoja
Kaikki maa on vapaata asua
kaikki vesi vapaata virrata
kaikki ilma vapaata happea
maapallo on kuitenkin vain planeetta
muiden joukossa
ilman rajoja
ilmasta katsottuna
ihminen eläin
muiden joukossa
[V - Elämän hiekka]
Valo
pimeys
niiden välissä aika
jos vain saa kiinni
Tiimalasi ei tikitä
mutta juoksee silti
elämän hiekka
tuhkaksi
|
||||
4. |
Slovari
08:23
|
|||
Kaunis ilta on
hyviä ihmisiä, hyvät juomat
normaalius katsoo nenän vartta pitkin
me emme katso takaisin
Ja arki on seinien takana
taivas tummuva
ja pilvet kerääntyy
Juostaanko sateeseen
ei huomisesta mene takuuseen
maailma liian suuri on murheeseen
liian pieni lentämiseen
Mutta kuka minua kieltää
täällä, yksin, uitettuna koirana
ei kukaan
enkä minä ketään
Nyt jo kelloviisarin kohdalla
ihmisparat, sokeripalat juoksevat
kiire autoissa, busseissa
pelkäävät normaalia sadetta
Vaan me jäämme
kastelemme päämme
meille hipeille tämä on vain suihkusäämme
Juostaanko sateeseen
ei huomisesta mene takuuseen
maailma liian suuri on murheeseen
liian pieni lentämiseen
Mutta kuka sinua kieltää
täällä, yksin, uitettuna koirana
ei kukaan
etkä sinä ketään
Katson kuinka vesi virtaa kasvojesi
karikkokivien pinnoilta
alas ja aina rinnoilta
helmaasi, kuin äiti maan
Synnytät minut uudelleen
tapat kosketuksella valveuneen
jossa elämä annetaan kadotukseen
omani yhteen suudelmaan
Olet pelottava kuin sinut menetän
olet kaunis kuin sinua lennätän
ystävyys ja kiimako vaan
saa minut näin tuntemaan
Vaan kun jossain kaukana
korvaat ilman itselläsi
korvaan itsesi ikävälläni
sinä saat puolet minusta puuttumaan
Me emme saisi taivaita kurkottaa
me emme saisi todellisuutta unohtaa
me emme saisi tuhlata aikaa
unelmaa turhaa
ilmaan sukeltaa
Mutta kuka meitä kieltää
täällä, kaksin, uitettuina kissoina
ei kukaan
emmekä me ketään
|
||||
5. |
Tämä laulu on taidetta
08:46
|
|||
Sanoit:
hevosella tahdon ratsastaa vuorille
ja vähän äkkiä kans
Vastasin:
miksi hevosella?
En näe niissä mitään söpöä
Miltä söpöys näyttää?
Vai asuuko se vain katsojan silmässä
sieltä flirttailee?
Tämä laulu on taidetta
vaikkei kovin verbaalisesti lahjakasta
Eihän kissoihinkaan ole karvoihin katsomista
silti niillä karvat on
(paitsi jos se on karvaton)
Työ on muuten vain yksi monista
tavoista uuvuttaa itsensä
ja tuntea olevansa arvokas
vaikka oikeasti onkin vain orja
Sanoit:
lopeta paskanjauhanta
ja mene töihin hippi
Vastasin:
voi kultamussukka, minähän olen jo töissä
olen taiteilija
Jos taide ei ole työ
niin baskerini syön
Eihän tuo edes rimmannut
Vaikeaa on luovan työ
Tämä laulu on taidetta
oletko jo huvittunut
Vai peräti vittuuntunut?
Pähkinä is a 'nut'
Ei mut
Hei!
Nyt
sen keksin
syön
se kertoi mitä tehdä
Tässä
pitää
nyt tulla
joku osa
joka ei yhtään sovi tähän
Koeta ymmärtää
olen herkkä luonne
ailahtelevaisuuteni johtuu siitä
tarvitsen osia elämääni
jotka eivät edes sovi siihen
Kun kaipaan yksityisyyttä
hakeudun seuraasi
miksi siis
kysyt kuinka olen niin kylmä sinua kohtaan?
Ei, ei, en voi
ei, ei, en voi
en sano suoraan mitä ajattelen
olenhan vaikea ihminen
Vaan nyt on aika kirjoittaa
uusi osa elämäni historiaa
väisty tieltä moraalin sokaisema kotimaa
nyt on aika tappaa
Jotta pääsen nirvanaan
jotta pääsen sen muurin taa
jonka takana siintää kaukainen maa
ehkä siellä sydämeni vihdoin rauhan saa
|
||||
6. |
Lopetus
10:06
|
|||
I - Baarissa
II - Krapula
III - Lopetus
IV - Jälkipyykki
V - Katumus?
[I - Baarissa]
(Instrumentaalinen)
[II - Krapula]
Aloitin päiväni heräämällä
tähän pelonsekaiseen aamuun
ai, se onkin jo ilta
Noh, eilinen taisi mennä vähän pitkäksi
mutta vihdoin sen tajusin
nyt tiedän mitä tehdä
Järkeen käyvä ajattelu
se saa nyt odottaa
ennen kuin olen tehtäväni suorittanut
en voi nukahtaa
Vaan tämä on minulle tarkoitettu
tämä on pakko hoitaa
Mutta vain minulle tarkoitettu
tämä hoidetaan salaa
Lattia oli täynnä lasinsiruja
pulloista hajonneista
muistoista särkyneistä
Ei! Kyllä! Nyt täytyy koota itsensä
vielä yksi pullollinen
se kertoo mitä tehdä
Järkeen käyvä ajattelu
se jää nyt unholaan
ennen kuin olen tehtäväni suorittanut
en voi nukahtaa
Mutta nyt mä vihdoin nähdä saan
kuinka kuuluu rakastaa
ja kokea sen sinäkin nyt saat
olet osa tätä nirvanaa
Aamun sarastaessa
mä näytän sulle
kuinka kaikki huolet lakaistaan
pois onnen tieltä
Onnen maat odottavat sua jo
mä oon sun porttis
tuonpuoleiseen huvilakartanoon
Kunhan vain tämän puukkoni teroitan
ja isken sen sun-
[III - Lopetus]
"Ei, älä karkaa minnekkään
mulla ei oo nyt aikaa leikkiä sun kanssas
Oo aivan hiljaa nyt vaan
kukaan ei kuitenkaan kuule sun huutoas
Sun veres on niin lämmintä,
niin kaunista kun se värjää ihon
Odota, pysy siinä
aivan rauhassa nyt vaan
Tää kirpasee vaan kerran"
[IV - Jälkipyykki]
Hyvää yötä nyt
nuku hyvin
Hyvää yötä nyt
ikuisesti
"Kun katson näitä verisiä käsiä
tunnen, jotain kuolee sisälläni
minä itse siellä kuolen
ei tuon toisen tunteet kiinnosta"
"Kun katson tuota elotonta ruumista
tunnen, jotain on tehtävä
täytyy hävittää todistusaineisto
ennen kuin joku huomaa, ennen kuin itse tajuan"
Että
Mitä
missä
milloin
miksi
minkä takia
Kuka
ketkä
koska
kunnes
jos vain
ehkä
Ei kai
kyllä vai
siten kai
miten vain
en tahdo tietää
tekoni jälkipyykki on liian saastaista
Mutta tahdon tietää mikä minua riivaa
tahdon tietää mikä teolle pistää alun
Onko se oma sydämeni, tuolla se lyö
en tohdi uskoa
se sama sydän häntä ennen niin rakasti
Hiljaa
nyt aivan hiljaa
aamu vaihtuu iltaan ennen kuin huomaankaan
pimeys huoneeni vangitsee
Pimeys ottaa muistoni omakseen
muistoni menneisyydestä vangitsee
uskoni ihmisyydestä häilenee
kun sisälläsi kuollut hauras sydän palelee
Yksin pimeydessä minäkin palelen
kun sinua yksin pimeydessä pitelen
[V - Katumus?]
Käteni eivät kestä enää painoa
mieleni soittaa vain samaa raitaa
kuka saisi hänet palaamaan
Asettelen hänet makuulle
tahdon vain viimeisen kerran nähdä
kuinka kauniisti hän nukkuukaan
Kuinka kauniisti hän nukkuukaan
"Ei, en tahdo nähdä..."
|
||||
7. |
Pakkanen
05:41
|
|||
Kissani söin, loput pakkaseen pistin
Mitä loppumattomuudesta jää?
Mitä rajattoman reunalta näkee?
Takapihallani mietin
tapoinko sen tänään vai vasta eilen?
Aika on vain määre
ajattomuus mielentila
Tupakka tappaa ja palaa
- valaa valaa
Sikari suussa ei sika enää
kysymykseen tule
Tappohalu ei tunne tunnetta
se vain etenee, etsii paikkaansa
paikka on sydämessä
ihmisessä - hirviössä
Ei ole talvi
paljoa pakkasessa muuttunut, muistin
puhumattakaan kissastani
Joka oli vielä tunnistettavissa
joskin jäässä - yltä, päältä
siksi silmät söin
Mikä sika!
Mikä sika?
Mikä sika!
Hei!
Ei!
Tupakka tappaa ja palaa
- valaa valaa
Sikari suussa ei sika enää
kysymykseen tule
Tappohalu ei tunne tunnetta
se vain etenee, etsii paikkaansa
paikka on sydämessä
ihmisessä - hirviössä
Yhä kaipaan
kissaani siis
Kuka nyt olisi se jonka kanssa illat vietän
kuka nyt olisi se joka näyttää tavat
jotka näyttää erot ihmisen ja eläimen
en tahdo olla vain eläin inhimillinen
En!
Mitä tahdon
on määrätä
olla ihminen
ihminen
En tahdo olla
alempiarvoinen
vaan ihminen
vain ihminen
Ihminen
ihminen
kylmä kuin
pakkanen
|
||||
8. |
Kaksinäisyys
08:37
|
|||
Kaksinäisyys
samat jäljet, samat mielet
Kaksinäisyys
talon katto ja seinät
Kaksinäisyys
myrskyn puhjetessa
Kaksinäisyys
näin musertuu
Kuinka mielin hylätyin
ja sydän rinnasta revityin
pystyisi yksin etsimään
Kuinka sydänmeren jolla
myrskymeren aallokolla
pystyisi yksin löytämään
Kuinka etsiä
Kuinka löytää siltaa
Kuinka tuntea
Kuinka rakastaa uudestaan
Se jokaisessa asuu
Se tuntee tien
Etsii lajitoveriaan
Näin yhdistyy
Yksinäisyys
jokaisessa asuu
Kaksinäisyys
näin yhdistyy
Pyhä kolminaisuus
ei tietään löydä
ei ihmistä tunne
Kuinka avaruuden kaiku
muistuttaa, olet niin helvetin pieni ja
yksinäinen
Kuinka sydän paha
ihmisen voisi olla
kaksinäinen
Kuinka menettää
Kuinka selvitä
Kuinka hyväksyä
ettei voi omistaa
Vaan kun yö
ottaa voimani
Ja uni
sulkee silmäni
Vielä vierelläni tämän olennon tunnen
en ole yksinäinen
Vierellä tämän olennon tunnen
olen kaksinäinen
Vierellä tämän olennon muistan
miksi elän ja hengitän
Vierellä tämän olennon olen
muuta ei
|
||||
9. |
Elämän hiekka
02:36
|
|||
Valo
pimeys
niiden välissä aika
jos vain saa kiinni
Tiimalasi ei tikitä
mutta juoksee silti
elämän hiekka
tuhkaksi
|
||||
10. |
Haukka, majakkasilmä
09:15
|
|||
Matkalla kotiin
Tuuli nostaa minut ilmaan
uudet siivet kantavat
Minäni katsoo minua kysyen
"Minne menemme"
kysyy varoen
Käsken seuraamaan
käsken luottamaan
käsken ja sanon
"Majakalle"
"Onko matka pitkä"
"Älä pelkää,
jo kun yö koittaa
olet perillä"
Matkalla kotiin
horisontti loputon
kutsuu seikkailuun
Edessä ihmisyys
loistaa kuin majakka
joka ohjaa karille
Ja ensimmäinen askel
alaspäin
toiveet suurempia kuin jaksaa kantaa
Toinen askel
alaspäin
odotukset suurempia kuin itse maailma
Kolmas askel
alaspäin
minä lennän korkealla, arvioin matkaa
Neljäs askel
alaspäin
aina vain alaspäin
sen saisi oppia
Eläinpentuja leikkimässä
kaikki niin järjestyksessä
minäni tahtoo leikkiin mukaan
en kiellä, taakkansa vain painaa liikaa
Ei ole ihmistä ja eläintä
sopuun tarkoitettu
näin taakka määrää
enkä kykene ohjaamaan toisin
Ilmamassa edessäni
suurena muurina
estää minua vaikuttamasta
tuulten uusille kuiskauksille
Joita minäni kuuntelee, tottelee
seuraa perässä
kysymättä minulta
Hän antaa muiden vaikuttaa
ja kasvattaa
kertoa mitä olla
ja irroitan otteen
Matkalla kotiin
edessäni
tuo peura kultasarvinen
juoden hopeavettä
Minäni nousi
sen selkään, ratsasti
läpi kultametsän
sen vuoren juurelle
jonka päällä seisoi majakka
|
||||
11. |
Itkevä Äiti Maa
08:36
|
|||
Ja minä lensin
viimeisillä voimillani
viimeisillä siiven iskuilla
majakan päälle
Maan äiti itkee
jäätyneet kyyneleet
silminä avaruus
joka ei kuuntele
Henkäys kuin kuoleman keuhkoista
vain lehtien havina
kunnes viimeinenkin irtoaa
tyhjyyden painosta
Sataa raskasta lunta
peittää alleen sen
lehden
elonmerkin, viimeisen
Kipu
Kipua
Kivuta
Kivuttava
Minäni tiesi tehtävänsä
viimeisen
kivuttava vuoren päälle
kiduttava matka kotiin
Kyyneleensä puroksi
tuo kultasarvinen peura
sitä juomaan
ja kantamaan vanhuksen
perille asti
Minäni laskeutui alas
astui kohti majakan ovea
kuolleiden kirja edessään
kirjoitti nimensä
Ja laski jokeen
Joki sydämestään vuoti
vuoti ja teki meren
sydänmeren
kuolleen meren
Ja tuon kirjan sivuilla
muistollaan revitty nimi
jäljen teki jokaiseen
jonka tunsi
Minäni kiipesi vielä
majakan päälle
sytytti tulen
viimeiselle lautturille
|
||||
12. |
Majakanvartija
04:52
|
|||
Ja silloin tuli aika
puut valkoisena lumilinnuista
auringon viime säteet hipaisivat
ja ne nousivat ilmaan
Lensivät kohti kuolevaa aurinkoa
sen pitkiä säteitä
levittivät siipensä
keräsivät säteet itseensä
paloivat tuhkan mustiksi
peittivät auringon ja valon
Jäi vain pimeys
ja majankan valo
valona rakkaus
joka palaa liekkiä
hukuttavan pimeyden keskellä
Ja tuo pimeys
sitä myös avaruudeksi kutsutaan
loputtomuudeksi
ja tuon majakan valo
yksi sen tähdistä.
|
Olema Finland
Olema - a musical project by Tatu Hanhikoski creating avant-gardish progressive melodic (death)metal.
Streaming and Download help
If you like Olema, you may also like:
Bandcamp Daily your guide to the world of Bandcamp